Ruttolainen
Ohi elämän porttien livistän
Ja multaa paratiisini maistan
Jo mädän lihan hajun haistan
Kohta hyvää oloani oksennan
Nyt ruokakomeroonne sisään painan
Ja elintarvikkeisiinne paskannan
Näin teidät sairaaksi saan
Verta nielustanne sylkemään
Apua te pyydätte mutta apua saa ette
Kun huutoon ei vastata itseänne syytätte
Huomaa sitä ette, että avun itseltänne kiellätte
Ja vielä ennen pitkää omaan paskaan kuolette
…Ja sitä minä jo odotan
Koska elintilaa halajan
Nostaa yläpuolelle kaiken tämän
Tämän jumalaisen nisäkkään
Kun kuolleet olette lihastanne nakerran
Omassa paratiisissani mullan hajun haistan
Satoni korjaan, hyvä oloni ei lopu koskaan |